Estacion de Guaguas

Hullut Suomiset ovat tänään ehtineet moneen paikkaan. Aamu alkoi aamupalalla, jota on tarkoitus myöhemmin esitellä paremmin, sen verran on kuitenkin pakko todeta, että ananakset olivat purkista (nyyh...), pekoni keskinkertaista ja appelsiinimehu luokkaa menettelee, sen sijaan leipä ja leikkelevalikoima olivat erinomaisia ja churrot ihan loistavia.

Huomasimme, miten naapuripöydän ihmset vaikuttivat "meikäläisenoloisilta" ja kyllä vain, suomalaisiahan he olivat. Tapasimme myöhemmin käytävällä ja huomasimme paitsi asuvamme melkein naapureina myös olevamme menossa samaan tervetulotilaisuuteen Playa de las Americakseen. Äkkiähän siinä sitten sovittiin taksitreffit eli menimme yhteisellä taksilla tuonne tervetulotilaisuuteen. Nuukuus kun on hyve ja tuolla konstin matka tuli kustantamaan vain 3,50€ hengeltä.

Tervetulotilaisuus oli suunnilleen samanlainen kuin odotimmekin eli hirveästi asiaa, jota osa kuunteli kiinnostuneena, osa juoksi edestakaisin eikä kuunnellut yhtään (siis aikuiset ihmiset). Ainoa pieleen mennyt veikkaus oli appelsiinimehu, sillä tarjolla oli paikallista kuohuviiniä ja greippimehua, jonka paikallisuudesta ei ole tietoa.

Oppaat vaikuttivat iloisilta ja innokkailta ja vakuuttivat olevansa aina käytettävissä, kun apua tarvitaan. Retkikohteet oli tietenkin perinteiseen tapaan kehuttu kaikin mahdollisin superlatiivein, mutta se mikä oli erikoista, oli se, että he myös kertoivat, miten noihin paikkoihin pääsee muutenkin kuin heidän retkillään esimerkiksi vaikka bussilla.

Niinhän me itse asiassa olimme suunnitelleet tekevämmekin eli liikkuvamme paikallisilla busseilla ympäri saarta. Oppaat kertoivat miten ja mistä bussilippuja saa ostaa ja millä bussilla pääsemme hotellille.

Ensimmäinen ja tärkein ostettava oli kuitenkin väylä maailmalle eli internet yhteys. Kuten tuossa jo aikaisemmin mainitsinkin, niin hotelli harrastaa muutamissa asioissa suoranaista rosvousta ja yksi niistä on huoneessa oleva wi-fi, joka olisi maksanut 100€ kuukaudessa varsin surkealla nopeudella. Tässä kohtaa voisi todeta, että taas tuli opittua asia, jota ei tajunnut ennen. Älä purematta usko sitä, jos hotelliesittelyssä lukee ilmainen wi-fi, vaan tarkista, millä nopeudella ja missä ko. herkkua on tarjolla. Täällä tuo mainittu ilmainen wi-fi toimii ainostaan reseptionin alueella ja on nopeudeltaan luokkaa vanha modeemi... Eivät siis yhtään valehdelleet, kun väittivät, että sellainen on, toimivuus vaan on vähän muuta kuin on ajateltu. Koska täällä ei myöskään tunneta rajatonta surffaamista (eläköön Suomi ja nopeat, rajattomat nettiyhteydet), on liittymämme sellainen, jossa on tietty määrä dataa kuukauden käyttöajalle. Saattaapi olla, että jäävät Skype-puhelut huomattavasti vähemmälle kuin alunperin
oli ajateltu :-(.

Samalla kun haeskelimme parasta liittymävaihtoehtoa, kiersimme puolet Play de las Americasin keskustasta ja poikkesimme lounaalla McDonaldsissa. Syy valintaan ei ollut gourmet-ruoka, vaan ilmainen wi-fi, jolla päästiin etsimään nettiliittymiä myyviä liikkeitä. No, tuli sitten samalla hoidettua se Big Mac-indeksin tarkistuskin eli valuuttakurssi täällä on on 6,20 hampurilaista ei kun siis euroa.

Toisen puolen keskustaa kiersimme sitten siinä vaiheessa, kun etsimme linja-autoasemaa. Uskomatonta kyllä, saimme navigoitua itsemme kartan ja maamerkkien (meri tuolla ja tuolla, Teide tuolla) avulla perille. Hauskinta oli ettei se sitten todellakaan ollut mikään busstation tai sinne päin viittaavaa eli ei ihme, etteivät kehittyneemmät järjestelmät aka kännykän karttaohjelma tunnistaneet ko. paikkaa. Se kun sattuu täkäläisittäin olemaan Estacio de Guaguas... vähän sama juttu kun aikanaan etsimme postia Riossa, emmekä tajunneet, että se on Correios eikä Poste, Post tai mitään sinnepäin. Täältä on kyllä Correios ja korttikauppa pongattu eli saattaapi olla, että jos huomenna on se luvatut + 30 astetta, niin löhöämme altaalla kirjoittamassa kortteja.

Täällä bussimatkustaminen on sikäli helppoa, että kun kyseessä on n. 50x120km kokoinen saari, niin eksymisen vaara on pienempi kuin isommissa alueissa. Tämän vuoksi bussimatkustaminenkin on helppoa, bussissa kun lukee selkeästi, minne se on menossa ja mistä tulossa sekä linjannumero sen verran isoilla puukstaaveilla, että varmasti näkyy. Bussipysäkit ovat selkeitä ja niissä on paitsi merkinnät siitä, mitkä linjat sitä kautta kulkevat, myös aikataulut, milloin busseja tulee ja menee. Matkalippuvaihtoehtoja on käytännössä kaksi, se perinteinen osta kuskilta lippu ja sitten Bono-kortti. Bono-kortti on siis ennakkoon linja-autoasemalta ostettava kortti, jolle voi ladata rahaa 15, 25 tai 50€. Samaa Bono-korttia voi käyttää useampi henkilö eli se soveltuu loistavasti perheelle tai porukalle yhteiseen käyttöön. Kortti vaan leimataan lukijassa niin monta kertaa kuin on matkustajia. Kortilta vähenee saldoa sen mukaan, minne, milloin ja montako henkilöä matkustaa, lukija kertoo jäljellä olevan saldon. Uusi kortti haetaan taas sitten, kun vanha on loppu. Emme huomanneet katsoa, miten paljon bussimaksu oli Estacion de Guagualta tänne hotellillemme, joka siis sijaitsee n. 7km Playa de las Americasin ulkopuolella lähellä pientä kalastajakylää nimeltä la Caleta (meillä on ilmeisesti tietyt taipumukset; paikassa pitää olla vuoria, rantaa, meri ja mielellään hotelli lähellä kalastajakylää vrt. Praia do Forte :-D). Tomi oli ollut katsovinaan, että maksu olisi ollut 2,50€ nenältä eli varsin kohtuullinen. Samalla kortilla pääsee saarella mihin vaan, kaikkialle kun kuljettavat Titsan vihreät bussit. Kerromme sitten tarkemmin, kun olemme käyneet Santa Cruzissa ja Amerikaksen keskussa niin, että olemme nähneet, mitä ne todelliset bussilipun hinnat ovat.