pystytti valloittamalleen paikalle puisen ristin. Santa Cruzhan tarkoittaa pyhää ristiä (tuolla ristin pystytyspaikalla on tänä päivänä kirkko). Myöhemmin kun koko saari oli vallattu, toimi Santa Cruz silloisen pääkaupunki la Lagunan satamana. Koska vienti oli vilkasta ja satama kasvoi ja kasvoi, alkoi se myös kerätä ympärilleen lisää väkeä ja tänä päivänä La Lagunassa on noin 30 000 asukasta, kun Santa Cruzissa heitä on se jo mainittu 250 000.
Tehoturistit ehtivät yhden päivän aikana tehdä melkoisen tehokkaan ja kattavan kierroksen Santa Cruzin vanhan kaupungin alueella. Ensimmäiseksi linja-autoasemalle saavuttuamme ostimme liput hop on -hop off bussiin, jolla pääsi mukavasti luomaan ensimmäisen silmäyksen kaupunkiin ja kokoamaan maamerkkejä jatkoa varten.
Bussia odotellessamme kiertelimme läpi Mercadon eli paikallisen kauppahallin. Ensimmäinen paikka, missä oli kukkia myynnissä. Seuraavalla tiskillä oli kinkkuja ostajaa odotellen sulassa sovussa viereisen myyjän korujen ja seuraavan hillojen kanssa. Kaikkea olisi ollut saatavilla. Kuvissa Merdacon sisäänkäynti ja yhden kukkamyyjän pöytä.
Hop on hop off- bussi on siitä kätevä liikkumaväline, että siihen kun ostaa päivän lipun voi jäädä pois millä tahansa sen pysäkillä, kierrellä hetken omaan tahtiin ja palata taas bussille ja jatkaa eteenpäin seuraavalla tai sitä seuraavalla vuorolla. No, sitten on tietenkin se vaihtoehto, jota tehoturistit käyttävät: ensiksi ajetaan koko kierros, jotta saadaan käsitys siitä, mihin kannattaa jäädä ja jatketaan matkaa toisella kierroksella tuohon haluttuun pisteeseen, hypätään pois bussista, tutkitaan alue, palataan bussille ja toistetaan niin monta kertaa kuin päivän aikan ehtii.
Santa Cruzin bussikierrokseen kuuluu kaikkiaan 13 pysäkkiä, joista 11 on kaupungin keskustan alueella ja kaksi ulkopuolella, nimittäin tuohon 18 euron kaupunkikierroslippuun kuului myös TITSA-bussiyhtiön liput, joilla pääsi käymään Los Teresitaksen lähiössä ja La Lagunan kaupungissa, joka sijatsee reilun kymmenen kilometrin päässä Santa Cruzista ja on peräti Unescon maailman perintökohde. Lisäksi tuohon kiertoajelulippuun kuului ilmainen sisäänpääsy Santa Cruzin musiikkitaloon, Palmetumiin, Parque Maritimoon ja luonnonhistorialliseen museoon, näiden lisäksi olisi ollut tarjolla ilmainen kävelykierros vanhassa kaupungissa tai vaihtoehtoisesti Garcia Sanabrian puistossa, mutta ne jouduimme jättämään välistä, koska aikataulut eivät sopineet.
Kiertoajelu siis esittelee kaupungista kesusta-alueen tärkeimmät rakennukset, puistot, muistomerkit ja samalla kerrotaan kaupungin historiasta ja nykypäivästä. Sen verran kävi selväksi, että entisaikojen espanjalaisilla oli mahdottoman pitkät nimet ja melkeinpä vielä pidemmät tittelit, onneksi osaa sentään on käytössä vähän lyhennetty. Esimerkiksi kaupungin pormestari (titteli oli jotain suuntaan el Mayo grande de communa de Santa cruz de Tenerife ja pari osaa jäi vielä poiskin, kun en kaikkia muista), joka perusti kaupungin puiston, on saanut menettää nimestään sekä kaksi etunimeä että toisen sukunimen ja puisto tunnetaan nykyään vain Garcia Sanabrian puistona.
Meidän ensimmäinen pysäkkimme oli se, missä pääsimme tutustumaan Santa Cruzin musiikkitaloon, joka muistuttaa vähän Sydneyn oopperataloa, valtavine kaartuvine kattoineen ja massiivisine siipirakennelmineen.
 |
| Santa Cruzin musiikkitalo |
Siinä vieressä olivat Parque Maritimo Cecar Manrique - puiston merivesialtaat ja baarikeitaat. Cecar Manrique on kuvanveistäjä ja arkkitehti, joka sai ajatuksen siitä, että kaupunkilaisilla pitäisi olla joku paikka, jossa he voisivat viettää aikaa ja rentoutua, niin syntyivät nämä meriverialtaat eli käytännössä vähän reilumman kokoinen maauimala keskelle kaupunkia, jonka rantaviiva on hyvin pitkälle valjastettu teollisuuden ja valtavan sataman käyttöön.
 |
| Parque Maritimo Cecar Manrique |
Uimalaitoksen vieressä on puolestaan Palmetum, pääasiassa palmuille pyhitetty kasvitieteellinen puutarha, joka on rakennettu valtavalle jätteistä muodostuneelle kukkulalle. Nähtävillä oli yli 200 erilaista palmulajia ja lisäksi vielä muutamia muita kasveja, jotka oli valittu mukaan niiden gastronomisen tai lääketieteellisen merkityksen takia. Alla pari esimerkkiä palmuista ja Palmetumin hauska kierteinen poistumistie.
 |
| Palmetum |
Puiden lisäksi Palmetum tarjosi aivan mielettömän näkymän kaupunkiin, Karibian näköalapaikka on ainoa paikka koko kaupungissa, josta pääsee ihailemaan tuota musiikkitaloa, laakean kupolin muotoista 20 000 hengen monitoimihallia, jossa pidetään messuja, kongresseja, myyntitahatumia jne., Cesar Manrique- puiston merivesialtaita, kaupungin pilvenpiirtäjiä (kyseiset kaksoistornit ovat 120 metriä korkeat ja koko Espanjan korkeimmat rakennukset) myös takana häämöttäviä Anaga-vuoria, jotka ovat yksi Teneriffan saaren vanhimmista osista. Korkeutta niillä tällä hetkellä noin 1000 metriä.
Palmujen jälkeen vuorossa oli siirtyminen seuraavalle pysäkille eli sinne, mistä TITSA kuljetti meidät Los Teresitaksen lähiöön, samalla tuli vähän erilainen näkymä Santa Cruzin kaupunkiin, koska matka tuonne Teresitakseen kulki suurimmalta osaltaan satama-alueen vieritse. Sitä satamaa ja teollisuuslaitoksia vain riitti,
riitti ja riitti, melkein koko matkalle, vaikka matkaa oli n. 8 km keskustasta. Los Teresitas on kilometrin mittainen hiekkaranta, jossa ei oikeastaan ole mitään sen kummempaa nähtävää - muistuttaa aivan Yyteriä tai mitä tahansa vastaavaa rantaa. Se mikä tuosta rannasta tekee erikoisen on sen hiekka, se kun on rahdattu Sahrasta tänne - kyllä, ihan totta, sen verran hiekkaa, että sillä on saatu rakennettua kokonainen kilometrin mittainen hiekkaranta on raahattu Saharasta muutaman sadan kilometrin päähän Teneriffalle. Nyt voi sitten sanoa, että olemme kävelleet Saharan hiekalla ja pitäneet sitä kädessä.
Koska lippuihimme sisältyi pääsy myös luonnonhistorialliseen museoon, päätimme käydä myös siellä.
Jotenkin tuli tunne, että olimme ilmeisesti ensimmäiset turistit, jotka noilla lipuilla sinne menivät sisään. Palmetumissa vedettiin lippuun ruksi merkiksi siitä, että etu on käytetty, merivesipuistossa kaveri vilkaisi lippuja ja viittoi, että sisään vaan, muttta tuolla NHM:ssa ensin huokailtiin syvään ja luettiin liput kahteen kertaan, nyökyteltiin, katsottiin vielä kerran päivämäärä ja todettiin, että lippuja todellakin on kahdelle. Sitten seurasi varsinainen operaatio, herra virkailija kaivoi esiin puolen metrin mittaiset sakset, joilla hyvin, hyvin huolellisesti leikkasi lipuistamme irti kohdan, jossa oli teksti ilmaisesta sisäänpääsystä museoon. Sitten hän palautti silput siis sen mitä jäi jäljelle, kun hän saksi lipuista osan pois ja viittasi yrmeästi käymään sisään, tuli tunne, että jos erehdyn kysymään jotain, niin seuraavaksi hän leikkaa samoilla saksilla kielen...
Museo sisälsi hyvin kattavan esityksen tulivuorisaarien synnystä yleensä, Teneriffan synnystä erityisesti sekä sen asuttamisesta, saarten erilaisista eläinlajeista ja ihmisen elämästä saarilla guanchien aikaan. Museossa on maailman kattavin kokoelma guanchien esineitä ja jopa joitakin luita - kovasti olivat pieniä ihmisiä ne. Upeita valokuvia oli myös esillä sekä erilaisista eläimistä että maisemista, niitä olisi katsellut vaikka pari päivää.
Museon jälkeen tutkailtiin isomman paikan tarjoamia ostosmahdollisuuksia ja niitähän olisi riittänyt ihan parin ostoskadun ja paikallisen Stockmannin eli el Corto Inglésin korttelinkokoisen kahdeksan kerroksisen tavaratalon verran.
 |
| El Corto Inglés |
El Corto Inglés kauppaa kalliimpia ja fiinimpiä merkkejä ja noita edullisempia kuten Primarkin ja C&A:n tuotteita myydään muutaman korttelin päässä omassa jättimäisessä myymälässään. Tuolla El Corto Inglésissä hipelöin yhtä Carolina Herreran laukkua, mutta jätin sen toistaiseksi sinne. Mitään muutakaan ei tullut tuolta Santa Cruzista tällä kertaa ostettua, vaan keskityimme enemmän "polttamaan filmiä" eli täyttämään mustikortteja ja katselemaan maisemia.
Mielenkiintoisia maisemia siellä tosiaan oli - harvassa kaupungissa on öljynjalostamo keskellä kaupunkia ja kaupungin ykköstreffipaikka (Plaza de España, Espanjan aukio) aivan sataman vieressä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti